Eduskuntavaalien huipennus lähestyy! 17.4 maalle valitaan uusi eduskunta.Vaalikentillä me ehdokkaat tapaamme paljon äänestäjiä ja meille kerrotaan, mitä epäkohtia maassamme on ja mitä tärkeitä asioita pitäisi laittaa kuntoon.Me ehdokkaat kerromme oman ja puoleemme kannan – ja usein luvataan laittaa monia tärkeitä ja kalliita asioita kuntoon, jos ehdokas tulee valituksi eduskuntaan.

Valitettavan harvoin keskustellaan, mistä tarvittavat rahat korjauksiin saadaan. Yksi erittäin suuri ja käyttämätön mahdollisuus on liikunta. Maailman terveysjärjestö on arvioinut, että liikkumattomuus aiheuttaa 27 %:lla kakkostyypin diabeteksen. Vuonna 2007 diabeteksen aiheuttamat kokonaiskustannukset Suomessa olivat 2,7 miljardia euroa. Yhdistämällä tiedot saadaan karkea arvio, että liikkumattomuuden kustannukset diabeteksen osalta Suomessa ovat noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on iso ja on tärkeää muistaa, että nyt esimerkkinä on vain yksi sairaus. Liikunnan vaikutus monien muidenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä – mm. sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyssairaudet, on kiistaton. Voidaankin todeta, että panostamalla ihmisten elinikäiseen liikkumiseen tulisi valtiolle miljardiluokan säästöt sairauksien aiheuttamissa kustannuksissa.

Valtion tuleekin pikaisesti ryhtyä toimiin, joilla tuetaan kansalaisten liikkumista. Näin on mahdollista saada merkittävät säästöt aikaiseksi. Keinoja liikkumisen lisäämiseksi olisivat esimerkiksi liikuntapaikkojen tukeminen, henkilökohtaisen liikuntaohjauksen mahdollistaminen sitä tarvitseville, työmatkaliikunnan tukeminen verohelpotuksin ja antamalla liikuntapalveluille alv-helpotusta. Tähän keinovalikoiman suunnittelutyöhön tulee ottaa mukaan kaikki asiantuntijatahot, kunnat, yksityiset toimijat, järjestöt, yhdistykset ja urheiluseurat.

Valtiovallan tulee toteuttaa asia kaikki hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä sekä tukea sen toimeenpanoa paikallistasolla. Tämä maksaa jonkin verran, mutta saavutettavat säästöt terveydenhoitokuluissa ovat monin verroin suuremmat. Näin toimimalla saadaan säästöjä, joita voidaan sitten ohjata yhteiskuntamme korjausta vaativiin ongelmiin – mm. vanhusten hoitoon, työttömyyden vähentämiseen, nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisyyn jne. Nämä kaikki tarvitsevat kipeästi lisärahoitusta ja kaikki keinot rahoituksen löytämiseksi on etsittävä.

Mika Maaskola

eduskuntavaaliehdokas (sd)

Suomessa on tämän kevään aikana useilla aloilla sovittu uusista työehtosopimuksista. Osassa neuvottelut ovat  vielä kesken – mm. kaupanalalla.

Esimerkkinä jo sovituista sopimuksista otan meitä kaikkia lähellä olevan kuntapuolen.

Kuntatyönantaja ja työntekijäjärjestöt solmivat tämän vuoden loppuun kestävät työehtosopimukset, joissa palkat nousevat keskimäärin 2 %. Kaikille tulevana yleiskorotuksena maksetaan 1,2% ja paikallisesti sovittavana vai joillekin ryhmille kohdennettavana järjestelyvaraeränä 0,8 % . Tämä tarkoittaa sitä, että iso osa pienipalkkaisistakin työntekijöistä joutuu tyytymään vain 1,2 % palkankorotukseen.

Konkreettinen esimerkki: kaupungin kokkina työskentelevän kk-ansioon tulee palkankorotusta tänä vuonna 22,44 €/kk.

Yksityisen sektorin jo sovitut palkankorotukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellä kerrottu kuntaratkaisu.

Samaan aikaan asumiseen liittyvät kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti. Tästä    esimerkkinä vesi, kaukolämpö, sähkö ja jätehuolto, joiden nousuprosentit ovat 6 – 93 %:n välillä.

Nämä korkeat asumiskustannusten korotukset ja pienet palkankorotukset tarkoittavat yhdessä sitä, että monien pienituloisten, niin yksin elävien kuin perheidenkin, arjen ahdinko vain lisääntyy, koska suurin osa tuloista menee välttämättömiin asumiskustannuksiin.

Nämä energia- yms. korotukset koskevat kipeästi myös Turun elinkeinoelämään ja vaikeuttavat niiden toimintaedellytyksiä.

Tämä valtuuston listalla oleva vastaus ei ole riittävä. Se avaa asiaa vain kaupungin omasta näkökulmasta -  ei korotusten vaikutuksista  kuntalaisten tai yritysten tilanteeseen. Näiden seikkojen huomioiminen on myös kaupungin etu.

Me kirjallisen kyselyn allekirjoittaneet valtuutetut haluamme, että asiaa selvitetään laajemmin. Olisi tärkeää selvittää ja tuoda julkisuuteen, kuinka paljon näihin aiottuihin taksojen korotuksiin vaikuttavat Turun omat päätökset ja missä määrin valtion päätökset. Lisäksi olisi tärkeää neuvotella valtiovallan kanssa asiasta ja kertoa ahdingosta, joka kunnissa korotusten johdosta on tulossa.

Tällä hetkellä valmistellaan myös jo ensivuoden budjettia ja olisi tärkeää, että sen yhteydessä selvitetään asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät.

Edellä kertomani perusteella kannatan Leena Koikkalaisen tekemään esitystä, viisihenkisen toimikunnan pikaisesta perustamisesta. Toimikunta paneutuisi pikaisesti tähän ongelmaan.

Kyse on meitä kaikkia Turun asukkaita koskevasta ongelmasta sekä yritysten toiminta-  ja kilpailuedellytysten turvaamisesta. Jos asiaa ei saada kohentumaan, niin Turun asukkaita tulee muuttamaan suuremmissakin määrin toisiin, halvempien kustannusten kuntiin. Vaarana on myös, että täällä olevat työpaikat siirtyvät muualle.

Lopuksi.

Haluaisin kertoa teille, että lähestyvissä eduskuntavaaleissa eri puolueiden verolinjaukset ovat kovin erilaiset.  SDP ei kannata ALV:n korotusta, mutta sitä kannattavat mm. Kokoomus, Vihreät ja Keskustapuolue. Ja muistakaa kaikki se, että tämä ALV-korotus nostaa jälleen meidän kaikkien asumiskustannuksia.

Mika Maaskola

Lapsilisistä on keskusteltu viimeaikoina paljon. Joidenkin mielestä ne pitäisi ottaa kokonaan pois korkeatuloisilta perheiltä, joidenkin mukaan taas niistä olisi tehtävä progressiivisia. Yhtä kaikki – ne ovat lapsiperheille tärkeä tukimuoto jonka avulla tasataan perhekustannuksia lapsettomien ja lapsiperheiden välillä.

Kunnallinen päivähoito on toinen tärkeä lapsiperheiden tukimuoto tai sen vaihtoehtona kotihoidontuki. Ylipäätään laadukkaat, maksuttomat tai edulliset sosiaali-, terveys- ja muut hyvinvointipalvelut tasaavat perhekustannuksia ja auttavat osaltaan lapsiperheitä selviämään arjessa taloudellisesti.

Yhteiskunta tarvitsee lapsia – tulevia työntekijöitä ja veronmaksajia, joten lapsiperheiden toimeentulon ja vanhemmuuden tukeminen sekä työelämän sovittaminen perhe-elämän tarpeisiin maksaa itsensä pitkällä aikavälillä niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta katsottuna takaisin.

Talouskriisin seurauksena kunnat ovat kuitenkin joutuneet ahtaalle ja joissakin tapauksissa säästöjä on haettu myös peruspalveluiden henkilöstömenoja leikkaamalla ja tätä kautta niiden laatua heikentämällä – mm. kasvattamalla ryhmäkokoja päivähoidossa ja kouluissa sijaistenottokiellolla.

Nykyhallitus on todennut, ettei se ole leikannut menoja. Kuitenkin juuri hallituksen toimista johtuen kunnat ovat joutuneet leikkaamaan tai karsimaan palveluita, vähentämään henkilökuntaa sekä ottamaan lisää velkaa ja korottamaan kunnallisveroa. Samaan aikaan kunnille on asetettu uusia velvoitteita, joiden toteuttaminen olisi vaatinut lisäresursseja.

Suomi eläköityy nyt kovempaa vauhtia kuin koskaan ennen. Uusia kansalaisia tarvitaan! Nyt on korkea aika panostaa perheisiin ja heidän riittävän tulotasonsa turvaamiseen mm. vanhempainvapaajärjestelmää, vanhempainpäivärahaa ja kotihoidontukea kehittämällä. Asiakasmaksut on pidettävä kohtuullisina ja kaikkein vähätuloisimmille maksuttomina.

Työurien pidentäminen on asetettu tavoitteeksi, josta taitaa vallita laajalla rintamalla yhteinen näkemys, mutta keinoista ollaankin sitten montaa eri mieltä. Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden nollatoleranssi on paras tae nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja se auttaa osaltaan myös työurien pidentämisessä.

Nuorista ja lapsista on pidettävä huoli, sillä heissä on tulevaisuus!

Mika Maaskola

Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja

SDP:n eduskuntavaaliehdokas

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen puhuu monista kauniista asioista (TS 1.3.) kakkossivun kolumnissaan. Tekstissä aika ylimieliseen sävyyn vähätellään muita puolueita ja kehua retostetaan oman puolueen politiikkaa. Niinhän se menee. Yksi asia Kataiselta unohtuu kuitenkin. Hän kertoo, että kokoomus tulee jatkossa korottamaan kulutus-, ympäristö- ja terveysveroja, mutta sanallakaan hän ei mainitse kokoomuksen päätavoitetta korottaa kaikkia kansalaisia koskevaa tasaveroa eli arvonlisäveroa kahdella prosentilla. Mihin tämä paljon keskustelua herättänyt esitys unohtui, Katainen?

Mika Maaskola

Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja

Olen itse aktiiviliikkuja. Aiemmin liikuin kilpailumielessä ja nykyisin hoidan kuntoani säännöllisellä lenkkeilyllä. Nykyisin valmennan myös nuoria kestävyysjuoksijoita, joille myös yritän opettaa elinikäisen liikkumisen tärkeyden.

Kaikkien olisi hyvä tiedostaa liikunnan ennaltaehkäisevät vaikutukset. Pyrin itse toimimaan niin, että liikunnan tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille huomioitaisiin kaikessa siihen liittyvässä päätöksenteossa ja muussa toiminnassa.

Maailman terveysjärjestö on arvioinut, että liikkumattomuus on kakkostyypin diabeteksen syynä 27%:lla. Vuonna 2007 diabeteksen aiheuttamat kokonaiskustannukset Suomessa olivat 2,7 miljardia euroa. Yhdistämällä tiedot saadaan karkea arvio, että liikkumattomuuden kustannukset diabeteksen osalta Suomessa ovat noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on iso ja on tärkeää muistaa, että esimerkkinä on vain yksi sairaus. Liikunnan vaikutus monien muidenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä – mm. sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyssairaudet, alkoholisairauksia, syöpää, astmassa ja allergioissa -  on kiistaton. Voidaankin todeta, että panostamalla ihmisten elinikäiseen liikkumiseen tulisi valtiolle miljardiluokan säästöt sairauksien aiheuttamissa kustannuksissa ja monta murhetta yksilötasolla olisi vältettävissä.

Valtion tuleekin pikaisesti ryhtyä toimiin, joilla tuetaan kansalaisten liikkumista. Näin on mahdollista saada merkittävät säästöt aikaiseksi. Keinoja liikkumisen lisäämiseksi olisivat esimerkiksi liikuntapaikkojen tukeminen, henkilökohtaisen liikuntaohjauksen mahdollistaminen sitä tarvitseville, työmatkaliikunnan tukeminen verohelpotuksin ja antamalla liikuntapalveluille alv-helpotusta. Tähän keinovalikoiman suunnittelutyöhön tulee ottaa mukaan kaikki asiantuntijatahot, kunnat, yksityiset toimijat, järjestöt, yhdistykset ja urheiluseurat.

Valtiovallan tulee toteuttaa asia kaikki hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä sekä tukea sen toimeenpanoa paikallistasolla. Tämä maksaa jonkin verran, mutta saavutettavat säästöt terveydenhoitokuluissa ovat monin verroin suuremmat. Näin toimimalla saadaan säästöjä, joita voidaan sitten ohjata yhteiskuntamme korjausta vaativiin ongelmiin – mm. vanhusten hoitoon, työttömyyden vähentämiseen, nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisyyn jne. Nämä kaikki tarvitsevat kipeästi lisärahoitusta ja kaikki keinot rahoituksen löytämiseksi on etsittävä.

Aika, paikka

17.4.11 sunnuntai

• MYNÄMÄKI/Kivistönlenkki/Nuorten juoksukilpailut/klo 10.00-15.00
•TURKU/ Vaalimökki/Kävelykatu/ klo 11.00-12.00
• Vaalivalvojaiset Tarmon talo  klo.19.45-
ÄÄNESTYSPÄIVÄ!

Asun Turussa ja perheeseeni kuuluvat vaimo Hanna, tyttäret Saana-Mari, Emilia ja Helmi, sekä koiramme Osku.

Toimin  Varsinais-Suomen SDP:n piirin puheenjohtajana, kaupunginvaltuutettuna,
sekä valtuustoryhmän ja Turun joukkoliikennelautakunnan varapuheenjohtajana.

Vapaa-aikana valmennan nuoria yleisurheilijoita ja lenkkeilen.

Katso alla oleva esittelyvideo Mikasta!

http://www.youtube.com/watch?v=KCtCaOPB4ho

Käsittelemme tänään Kiinteistöpalveluliikelaitoksen, Talotoimiliikelaitoksen,
Kunnallistekniikkaliikelaitoksen ja Viherliikelaitoksen yhtiöittämisiä.
Vaikka tänään ei vielä lopullisesti päätöksiä tehdä, niin tämä on iso askel yhtiöiden suuntaan.

Juhlapuheissa puhutaan usein, että kansalaisvaikuttamista, demokratiaa ja toiminnan
läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Jos me päättämme antaa omien liikelaitostemme palvelutuotannon
yhtiöiden hoidettavaksi, vähenevät kaikki edellä mainitut huomattavasti.
Tästä asiasta on kantanut huolta myös tänään valtuuston puheenjohtajuuden jättävä
valtuutettu Jukka Mikkola. Myöskin maakuntahallitus näki tänään kokouksessaan yhtiöittämisen haittapuolina
epädemokraattisuuden ja avoimuuden puutteen linjatessaan ammattikorkeakoulun tulevaa
hallintomallia.

Kunnallinen osakeyhtiö ei kuulu julkiseen sektoriin, vaikka yhtiö olisi täysin kunnan
omistuksessa. Sen vuoksi yhtiöön sovelletaan yksityistä liike-elämää koskevaa lainsäädäntöä
ja toimintatapoja, kuten asioiden käsittelyä liikesalaisuuksien suojassa. Kunnallinen
päätöksenteko taas nojaa toisin kuin edellinen, julkisuusperiaatteeseen. Kuntalaisilla on
oikeus saada tietoa kunnan päätöksistä, hakea muutosta tai valittaa niistä. Kaikki nämä
kansalaisten demokraattisen kontrollin muodot puuttuvat kunnallisesta osakeyhtiöstä. Yhtiön
asiat eivät kuulu ulkopuoliselle eikä kuntalaisilla ole vaikutus- ja tiedonsaantimahdollisuuksia,
käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että internetistä on enää turha jatkossa esityslistoja ja
pöytäkirjoja etsiä.

Osakeyhtiön hallituksen tehdessä päätöksiä, hallituksen jäsenten tulee tehdä ne aina yhtiön
edun mukaisesti. Tämä saattaa joissakin tapauksissa olla ristiriidassa koko kaupunkitason
tai kuntalaisten edun kanssa. Osakeyhtiön päätavoite on tuottaa palveluiden lisäksi voittoa.
Markkinataloudessa toimittaessa ei kuntalaisten maksukykyä tai kaupungin kokonaisetua
oteta ensisijaisena tekijänä huomioon.

Haluammeko me valtuutetut siirtää päätöksenteon kabinetteihin, joihin ei kuntalaisen kontrolli
ulotu?

Osakeyhtiöitä perustellaan yleensä seuraavin perustein.

Johtaminen tehostuu.
Talouden tunnuslukujen ja laadun mittaaminen helpottuu.
Kustannuslaskenta kehittyy.
Laatujärjestelmien käyttöönotto helpottuu.
Henkilöstön kannustaminen helpottuu.
Saadaan uusia ulkopuolisia pääomasijoittajia.
Kilpailuttaminen tehostuu.
Resursseja voi kohdentaa paremmin.
Säästötoimenpiteet sujuvat tarvittaessa nopeammin ja helpommin.
Tilaaja-tuottaja –malli muuttuu selkeämmäksi.

Liikevoittoja voidaan ohjata oman talon kehittämiseen.

Edellä olevasta listasta vain kaksi hyötynäkökulmaa on mahdollista ainoastaan
yhtiömuodossa. Kunta ei voi ottaa toimintaansa mukaan ulkopuolisia sijoittajia samalla tavalla
kuin yhtiö. Tilaaja-tuottaja malli selkeytyy siinä tapauksessa, jos kunta toimii tilaajana ja yhtiö
toimii palvelun tuottajana. Muiden argumenttien mukaiset hyödyt voidaan saavuttaa aivan yhtä
hyvin kunnan omaa palvelutuotantoa kehittämällä.

Sopiikin ihmetellä, miksi poliittinen oikeisto, vihreät ja keskiryhmät niin voimallisesti haluavat
yhtiöittää kaupungin liikelaitokset? Mikä on näiden puolueiden lopullinen tavoite – onko se yhtiöiden myyminen myöhemmin, vai kova voitontavoittelu ulkoisilla markkinoilla, jolloin voitto revitään työntekijöiden selkänahasta,
esimerkiksi työehtoja heikentämällä. Tästä ikävänä esimerkkinä on Lahden tapaus, jossa Kuntatekniikka oy päätti siirtyä
halvempaan työehtosopimukseen kaupunginvaltuuston päätöstä kunnioittamatta ja
konserniohjeita noudattamatta. Miten voimme olla varmoja, ettei Turussa käy samalla tavalla?

Pelolla odotan, miten tämä Suomen mittapuussa ainutlaatuisen laaja osakeyhtiöittämisvimma
Turussa jatkuu? Tuleeko seuraavaksi koulut, päiväkodit ja terveyskeskukset yhtiöitettäväksi?
Siinä sitten tehdään bisnestä peruspalveluilla, ilman kuntalaisten vaikutus- ja
tiedonsaantimahdollisuuksia.

Ennen lopullisia päätöksiä Turun liikelaitosten mahdollisista yhtiöittämisistä tulee käydä
julkinen kansalaiskeskustelu siitä, miten kuntalaisten kohtuuhintaiset ja kaikkien saatavilla
olevat palvelut sekä kuntalaisdemokratia turvataan. Samalla tulee selvittää perusteellisesti,
onko yhtiöittämisellä saavutettavissa todellista hyötyä toimintojen kehittämisessä tai
taloudellisesti. Tärkeää on myös tietää ennen päätöksentekoa, ovatko naapurikunnat valmiita
lähtemään mukaan Turun yhtiöihin osakkaina tai palvelujen ostajina, koska yhtiöittämistä on
perusteltu myös seutukunnallisen yhteistyön näkökulmasta ja kaikki taloudelliset laskelmat
perustuvat siihen, että naapurikunnat tulevat mukaan yhtiöihin.
Lisäksi kaupungin tulee vahvistaa konserniohjaustaan, ettei Lahden tapaus toistu. Nykyinen
ohjaus on osoittautunut riittämättömäksi.

Jatkovalmistelun aikana tulee myös tehdä päätökset siitä, että henkilöstön asema turvataan,
jos yhtiöt päätetään perustaa. Henkilöstöasioista tärkeimmät asiat ovat työsuhdeturva,
eläkejärjestelmä, noudatettava työehtosopimus, eli kattavan henkilöstösopimuksen
aikaansaaminen. Henkilöstön todetaan aina olevan työnantajan tärkein voimavara, josta on
huolehdittava. Jos yhtiöt perustetaan, mitataan samalla, onko asia todella näin.

Henkilöstön suuresta epävarmuudesta kertoo mm. JHL:n Turun yhteisjärjestön kirje, jonka me
kaikki valtuutetut olemme saaneet, ottakaa se tosissanne.
Monet meistä muistavat, miten aikoinaan kävi Turun Puhelimelle, joka yhtiöitettiin ja myytiin.
Silloinkin puhuttiin, että nyt ruvetaan kehittämään omaa toimintaa ja asiat menevät myös
henkilökunnan kannalta paremmin. Toisin kuitenkin kävi, suuri osa työntekijöistä huomasi
hetken kuluttua olevansa ilman työtä.

Vaikka tänään hyväksyn yhtiöiden jatkovalmistelupäätöksen, en voi sitoutua tässä vaiheessa
yhtiöiden perustamiseen.

Edellä mainitsemani asiat kuntalaisten kohtuuhintaisten palveluiden ja demokratian
turvaaminen, taloudellisten faktojen, naapurikuntien mukaan tulo, sekä henkilöstön aseman
turvaaminen on oltava kunnossa, ennen kuin tämä asia on lopullisesti valmis päätettäväksi.

Mikäli jatkovalmistelun yhteydessä tulee esille asioita, jotka selkeästi osoittavat, ettei
yhtiöittäminen ole Turun edun mukaista niin toivottavasti me kaikki valtuutetut ajattelemme
silloin Turun etua, emmekä aja yhtiöitten perustamista pelkästään ideologisin perustein.

Turku valmistelee kovalla kiireellä Kiinteistöpalveluliikelaitoksen, Talotoimiliikelaitoksen,
Kunnallistekniikkaliikelaitoksen ja Viherliikelaitoksen yhtiöittämisiä. Asia on tulossa Turun
kaupunginvaltuuston käsittelyyn 24.1.2011. Yhtiöittämisiä ajaa voimakkaasti poliittinen oikeisto, vihreät
ja keskiryhmät.

Juhlapuheissa puhutaan usein, että kansalaisvaikuttamista, demokratiaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä
tulee lisätä. Jos Turku päättää antaa omien liikelaitostensa palvelutuotannon perustamiensa yhtiöiden
tuotettavaksi, vähenee kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet, kunnallinen demokratia ja toiminnan
läpinäkyvyys huomattavasti.

Kunnallinen osakeyhtiö ei kuulu julkiseen sektoriin, vaikka yhtiö olisi täysin kunnan omistuksessa. Sen
vuoksi yhtiöön sovelletaan yksityistä liike-elämää koskevaa lainsäädäntöä ja toimintatapoja. Julkisen
sektorin toimintaan kuuluu julkisuusperiaate. Kunnan hallinnolliset asiat ovat julkisia ja kuntalaisilla
oikeus saada niistä tietoa. Kuntalasisilla on myös oikeus hakea muutosta kunnassa tehtyihin päätöksiin
ja päätöksistä voi myös valittaa. Kaikki nämä kansalaisten demokraattisen kontrollin muodot puuttuvat
kunnallisesta osakeyhtiöstä. Yhtiön asiat eivät kuulu ulkopuoliselle eikä kuntalaisilla ole vaikutus- ja
tiedonsaantimahdollisuuksia.

Osakeyhtiön hallituksen tehdessä päätöksiä heidän tulee tehdä päätökset aina yhtiön edunmukaisesti,
tämä saattaa joissakin tapauksissa taas olla ristiriidassa koko kaupunkitason tai kuntalaisten edun
kanssa. Osakeyhtiön päätavoite on tuottaa palveluiden lisäksi voittoa. Markkinataloudessa toimittaessa
ei kuntalaisten maksukykyä tai kaupungin kokonaisetua oteta ensisijaisena tekijänä huomioon.

Nyt olisikin hyvä ottaa aikalisä Turun liikelaitosten yhtiöittämisiin ja käydä julkinen keskustelu siitä,
miten kuntalaisdemokratia turvataan. Samalla tulee selvittää perusteellisesti, onko yhtiöittämisellä
saavutettavissa todellista hyötyä toimintojen kehittämisessä tai taloudellisesti. Olisi myös tiedettävä
ennen päätöksentekoa, ovatko naapurikunnat valmiita lähtemään mukaan Turun yhtiöihin, sillä
yhtiöittämistä on perusteltu seutukunnallisen yhteistyön näkökulmastakin. Lisäksi selvitystyön
aikana tulee tehdä päätökset siitä, että henkilöstön asema turvataan, jos yhtiöihin päätetään
mennä. Henkilöstöasioista tärkeimmät asiat ovat työsuhdeturva, eläkejärjestelmä, noudatettava
työehtosopimus ja henkilöstösopimus.

Mika Maaskola (sd)
kaupunginvaltuutettu

Olet lämpimästi tervetullut tukiryhmääni!

Ilmoittautumiset ja tiedot seuraavasta kokoontumisesta saat ottamalla yhteyttä
sihteerin Satu Rantaseen.

Satu Rantanen, sihteeri
050–5507641 (koti)
040–5168733 (työ)
satu.rantanen@turku.fi